Paremmat pakkaukset vähentävät kuormitusta
Kuljetus lähetystä odottavalle asiakkaalle on tietysti yksi ympäristövaikutustekijä. Ja teemme kaikkemme pienentääksemme sitä. Sen vuoksi käymme jatkuvaa vuoropuhelua tarkkakuuloisten verkkokauppiaiden, asiantuntevien pakkausasiantuntijoiden ja akateemisten tutkijoiden kanssa.
Me kaikki tiedämme, että mitä vähemmän ilmaa laatikossa on, sitä vähemmän se automaattisesti tarkoittaa hiilidioksidipäästöjä ilmaan. Projektimme on löytää paras tie ratkaisuun.
Sofia Leffler Moberg vastaa Postnordin kestävän kehityksen tiimistä, jossa yksi tärkeimmistä asioista on vähentää logistiikkaketjun ilmastovaikutuksia verkkokauppiaiden ja kuluttajien välillä.
– Liikenne on suurelta osin riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Ja verkkokaupan kasvaessa tarvitsemme enemmän ajoneuvoja, enemmän kuljettajia ja käsipareja. Samaan aikaan meillä on kova tavoite kohti alamme fossiilivapautta 2030.
Sofia kuvaa sitä vaikeaksi pähkinäksi purtavaksi. Mutta ei kuulosta lainkaan luovuttaneelta. On vain tartuttava oikeaan kohtaan ongelmaa.
30 prosenttia ilmaa
Kokemuksesta tiedetään, että verkkokaupan pakkauksissa on varovastikin arvioiden tavallisesti 30 prosenttia ilmaa. Järjetön suhde, joka saa hiukset nousemaan pystyyn kaikilta, jotka tietävät edes jotakin pakkauksista.
– Pakkaus on verkkokaupan sydän, Sofia sanoo. Samalla kaikkien osallisten on vakavasti pohdittava kaikkia mahdollisia keinoja kuljetusmäärien vähentämiseksi. Vauhtia ajatteluun pyrimme saamaan luomallamme foorumilla, joka on tarkoitettu verkossa toimiville vähittäiskauppiaille, pakkausteollisuudelle, tekniikan toimittajille, suunnittelijoille ja akateemisille tutkijoille – ja Postnord ohjailee siinä välissä.
”Pakkausmatka”
Förpackningsresan -hankkeen nimi on itsensä selittävä. Matka, joka ei tarkoita vain fyysistä liikennettä, vaan yhä enenevässä määrin henkistä siirtymistä, pois ilmavista vakiopakkauksista harkittuihin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin.
– Logistiikkaketju tuottajan ja kuluttajan välillä on aina ollut olemassa. Ilman, että kukaan on varsinaisesti ajatellut sitä. Mutta virtaviivaisempia pakkauksia on itse asiassa jo olemassa: litteät huonekalupaketit, tyhjiöpakattu kahvi jne. Verkkokaupassa useimmat ovat keskittyneet rakentamaan houkuttelevia kauppapaikkoja ja nopeaa palvelua.
Pakkaus on pudonnut tehtävälistalla alimpien joukkoon. Förpackningsresan -hankkeen tavoitteena on nostaa se ykkösasiaksi.
Avoimin mielin
Förpackningsresan -hanke käynnistyi syksyllä 2019 Tukholmassa, Boråsissa ja Malmössä järjestetyillä seminaareilla. Vastaanotto oli loistava. Asiakkaat, pakkausvalmistajat, teknologiayritykset ja ohjelmistovalmistajat kokoontuivat pyöreän pöydän tapaamiseen, jossa oltiin hyvin avoimin mielin.
– Olemme olleet asiassa erittäin avoimia siksi, että asia on monimutkainen ja iso haaste meille, ja tiedostamme, ettei meillä ole kaikkia vastauksia. Tämä puolestaan on luonut rehellisen ja miellyttävän ilmapiirin. Opit ja luovat ideat ovat lennelleet ilmassa. Ja tietoisuus yhteisestä ongelmastamme on ollut koko ajan liikkeelle paneva voima.
Mitä DS Smith sanoo?
Hans Karlsson DS Smithiltä on pitkään vastannut Postnordin pakkausten kehittämisestä ja toimittamisesta Ruotsissa. Förpackningsresan -hankkeessa hän sai uuden roolin: tarjota näkemyksiään pakkausten kehittämisestä keinona vähentää asiakkaan ydinliiketoiminnan ympäristövaikutuksia. Niinpä hän on ollut itsestään selvä osallistuja kaikissa tilaisuuksissa.
– Esiin tulleet kysymykset ovat juuri niitä, joista haluamme aina keskustella asiakkaidemme kanssa. Ja tässä meillä mielestäni on tärkeä tehtävä ohjata ajattelua suuntaan, jota Postnord erityisesti arvostaa eli ilman vähentämiseen kaikissa pakkauksissa. Konsernissamme on jo verkkokaupasta runsaasti tietoa. Meillä on esimerkiksi useita esimerkkejä siitä, kuinka melko yksinkertaisilla mekaanisilla keinoilla voi muokata saman pakkauksen monen eri muotoiseksi – ratkaisu, jonka ovat omaksuneet kokeneet kovan luokan verkkokauppiaat Gigantti ja Jollyroom.
Tyylikästä ja toiminnallista?
Toistaiseksi on voinut kuulostaa siltä, että ilma on ainoa asia, jota pakkauksen suunnitteluprosessissa ajatellaan. Siitäkö Sofia Leffler Moberginkin mielestä on kyse?
– Totta kai kokoa halutaan pienentää. Mutta se ei tarkoita, että olisimme sokeita pakkauksen muiden tärkeiden ominaisuuksien suhteen. Toiminnallisuus, eli että pakkaus kestää käsittelyämme, on perusluonteinen vaatimus. Samalla ymmärrämme täysin brändin rakentamiseen liittyviä tekijöitä eli ulkonäköä, muotoilua ja kierrätysmahdollisuuksia. Sellaisen pakkauksen toimittaminen, joka herättää positiivisia signaaleja vastaanottajassa myös näiltä osin, on tietenkin piste i:n päälle.
Koronasta huolimatta
Förpackningsresan -hankkeen tavoite on pitkän tähtäimen tavoite. Mutta kun projekti oltiin saatu juuri liikkeelle, pandemia tuli laittamaan kapuloita rattaisiin. Tällä hetkellä pyritään löytämään digitaalisia ratkaisuja pitämään vuoropuhelua käynnissä.
– Meillä ei ole pienintäkään aietta istua vain paikallamme. Heti alussa kävi selvästi ilmi, että kokemuksia – niin onnistumisia kuin varoittaviakin esimerkkejä – on runsaasti. Se, miten tästä jatkamme, on vielä työn alla. Mutta tietysti jatkoa tulee, luodaan aktiivinen foorumi, jossa keskustellaan verkkokaupan pakkauksista.
Tutkimushanke
Samanaikaisesti kun etsimme mahdollisuuksia vaikuttaa kehitykseen, Chalmersin teknisessä korkeakoulussa on käynnissä tutkimusprojekti. Sitä rahoittaa Handelsrådet, ja Sofia Leffler Mobergillä on ollut tärkeä rooli tiedon välittäjänä Postnordin sisällä. Hänen kontaktiverkostonsa, jossa DS Smith on ollut yhtenä tietolähteistä, on myös vaikuttanut hankkeeseen.
Kaikki keinot käyttöön
Kova tavoite fossiilivapaudesta vuonna 2030 osuu luonnollisesti yksiin DS Smithin tavoitteiden kanssa. Asiakkuuspäälliköt, PackRight Centre ja automaatioasiantuntijat työskentelevät päivittäin täsmälleen samojen asioiden parissa, jotka Postnord myös haluaa ratkaista.
– Ei pelkästään auta, että panostamme tehokkuuteen ja ympäristöystävällisempiin ajoneuvoihin. Meidän pitää siirtää ajattelu myös pakkauksiin, jotta meidän ei tarvitse ajaa pitkin maita ja mantuja 30 prosenttia ilmaa autoissamme, Sofia Leffler Moberg toteaa.